YLVA Vastuuttomuusraportti 2023
Mikä kaikki Ylvan vastuullisuustyössä kusi vuonna 2023?
Ei niin paljon hyvää, ettei jotain pahaakin. Kokosimme keskeiset vastuuttomuustekomme raportoitavaan muotoon, jotta kuka tahansa pääsee (v)ihastelemaan syntilistaamme. Raportti ei (tietenkään) ole kolmannen osapuolen verifioima. Lisäksi sen vertailu kilpailijoihimme on mahdotonta, sillä tietääksemme kukaan muu ei vielä ole tällaiseen typeryyteen lähtenyt.
Täytyy muutenkin toivoa, että toiset suorittavat meitä paremmin, muutenhan tässä ollaan kohta niin sanotusti kaulaa myöten. Ja toisaalta, jos ei muut niin miksi sitten mekään, vai mitä?
1. Tulemme
pettämään
hiilineutraaliuslupauksemme
Teemme rahaa rakentamalla ja remppaamalla taloja ja vuokraamalla niistä tiloja sekä kokkaamalla ruokaa ja myymällä sitä eteenpäin. Molemmat hommat vaativat runsaasti raaka-aineita, ja ainakin toistaiseksi jopa markkinoiden ympäristöystävällisimmät tuotteet tuottavat yhä päästöjä – joko enemmän (Lyyra-uudisrakennuksemme teräsrakenteet, 4 000 tCO2e) tai vähemmän (kilo kotimaista porkkanaa UniCafen salaattipöytään, 0,78 kgCO2e).
Päästöttömiä emme siis liiketoiminnoistamme saa. Hiilineutraaliuslupauksemme perustuukin mahdollisuudelle kompensoida ne päästöt, joista emme omin valinnoin pääse eroon. Tulevan EU-lainsäädännön mukaan hiilineutraaliudesta ei kuitenkaan voida puhua, jos se saavutetaan kompensoimalla. Eli suomeksi: ei tule onnistumaan.
No mitäs nyt? Korjaamme lupauksemme. Vähennämme jatkossakin päästöjä niin paljon kuin suinkin pystymme, ja pidämme alalla meteliä, jotta markkinoille saadaan vastuullisemmin tuotettuja raaka-aineita. Sitoudumme tekemään luonto- ja ilmastotekoja vähintään saman verran kuin aiheutamme haittaa. Kerromme avoimesti, mitä ”mahdollisimman paljon päästövähennyksiä” ja ”vähintään saman verran luonto- ja ilmastotekoja” käytännössä tarkoittavat.
2. Laskemme hiilijalanjälkemme itse parhaaksi katsomallamme tavalla.
Hiilijalanjäljen laskemiselle ei ole vielä olemassa velvoittavaa kansainvälistä tai edes kansallista ohjeistusta, jota yritykset kiltisti noudattaisivat. Käytännössä kaikki hiilijalanjäljestään tietoa halajavat firmat joutuvat vähän soveltamaan. Jotkut perustavat laskentansa kolmannen osapuolen datapankkeihin, toiset yhteistyökumppaneilta saamaansa tietoon ja kolmannet laskevat hiilipäästönsä alusta asti itse omilla metodeillaan. Et siis voi vertailla meidän ja muiden samoilla toimialoilla hustlaavien pumppujen lukuja. Sori siitä!
Usko tai älä – et oikeastaan voi verrata edes Ylvan hiilijalanjälkitietoja eri vuosilta. Oma laskentamme tarkentuu koko ajan, kun tunnistamme uusia päästölähteitä. Vuonna 2023 lisäsimme laskentaamme muun muassa kiinteistöjen jätehuollon tuottamat päästöt, joita emme vuoden 2022 raportoinnissa huomioineet lainkaan. Vuonna 2023 laskimme korjausrakentamishankkeemme Grand Hansan hiilipäästöt päivittyneen YM50-metodin mukaisesti, ja vertasimme lopputulosta vuonna 2020 tehtyihin laskelmiin. Tuloksena rakennusaikaiset päästöt kasvoivat noin 50 prosenttia, vaikka ainoastaan laskentatapa muuttui.
Se siitä sitten – vai? Onneksi koko toimialan kattavia standardeja on kehitteillä. Ylvassa alamme vuonna 2024 laskea päästömme suoraan ostodatastamme yhteistyössä Carbonlinkin kanssa. Ilmoitamme raporteissamme, miten hiilijalanjälkemme pitkäaikaista kehitystä tulisi tulkita. Tähtäämme siihen, että hiilijalanjälkilaskentamme on kolmannen osapuolen auditoima vuoden 2025 loppuun mennessä.
3. Emme tiedä, toimivatko yhteistyökumppanimme sovitulla tavalla.
Ylvalla on käytössä vastuullisuusliite, jonka kaikki kumppanimme ja vuokralaisemme allekirjoittavat. Liitteessä edellytämme heiltä tiettyä tasoa esimerkiksi ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja hallintoon liittyvissä asioissa. Vastuullisuusliitteen ansiosta tiloissamme ei toimi sortajia tai hyväksikäyttäjiä, eikä kukaan vahingoita luontoa tai ilmastoa. Maailma (ja raportointivelvoitteet) pelastettu?
No ei. Vastuullisuusliite on meille hyvä työkalu, jonka avulla voimme viestiä kumppaneillemme arvoistamme ja tavastamme toimia sekä käydä niihin liittyviä keskusteluita sopimusvaiheessa. Käytännössä meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia valvoa, toimivatko kumppanimme lupaamallaan tavalla.
Antaa olla? Kaikkea emme voi kytätä, mutta jostain voimme sentään aloittaa. Rakennustyömaiden harmaasta taloudesta on uutisoitu jo vuosikaudet. Kun Lyyra- ja Grand Hansa -hankkeemme käynnistyivät 2019, starttasimme samalla Inklusiivinen työmaa -pilotin molemmilla työmailla. Pilotissa testasimme erilaisia työkaluja työntekijöiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja väärinkäytösten kitkemiseksi. Anonyymin ilmoituskanavamme kautta kuka tahansa voi vinkata meille toimintamme epäkohdista. Kartoitamme vuoden 2024 aikana, mikä osa toiminnastamme on kaikkein riskialtteinta sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta, ja päätämme sen pohjalta seuraavista toimenpiteistä.
4. Emme tiedä, mistä raaka-aineemme tulevat.
POV: ostat tukusta porkkanaa. Haluat tietää mistä porkkana on peräisin.
Helppoa? Soitto tukkuun ja homma selvä? Todellisuudessa monet alojensa pioneerit ovat vasta pääsemässä jyvälle siitä, mistä raaka-aineet tarkalleen tulevat, ja millaisia paineita niiden valmistaminen luonnolle aiheuttaa.
Usein selvitystyö kompastuu globalisaation monimutkaistamiin toimitusketjuihin. Esimerkiksi ravintoloissamme tarjolla olevien kalapuikkojen kala on saatettu onkia Intian valtamerellä, käsitellä Kiinassa, leipoa puikoiksi Tanskassa ja pakata Virossa. Meillä on käytössä raaka-aineita, joiden alkuperä voidaan paikantaa jopa 3 000 geolokaatioon, mutta alihankkijamme eivät salassapitoon vedoten voi luovuttaa meille tuotantopaikkojen sijaintitietoja.
Vesiperä? Luontovaikutusten mittaaminen on verrattain uusi juttu, johon yritykset ja kansainväliset organisaatiot ovat vasta heräämässä. Osallistuimme UN Global Compact Network Finlandin Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -ohjelmaan suomalaisten pioneeriyritysten joukossa keväällä 2024, ja sen myötä selvitämme vuoden 2024 aikana toimintamme luontovaikutukset ja asetamme tavoitteet niiden vähentämiseksi. Raaka-aineiden alkuperän selvittäminen helpottuu, kun yhä useampi yritys alkaa vaatia jäljitettävyyttä toimittajiltaan. Siispä vaadimme.
5. Ylpeilemme uudisrakennushankkeellamme, vaikka tiedämme sen olevan ilmastopahis.
Peruskorjatun rakennuksen elinkaaripäästöt ovat uudisrakennusta pienemmät – ainakin seuraavat 30 vuotta. EU:n pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2050, eli jokainen ala-astetason matikan läpäissyt osaa itse laskea, kumpi rakennustapa on tässä vaiheessa ilmastoystävällisempi.
Lyyra-hankkeemme uusien rakennusten tieltä purettiin pois kokonainen kortteli vuosina 2019–2020. Silti hehkutamme sitä Suomen vastuullisimpana rakennushankkeena aina tilaisuuden tullen. Fun fact: todellisuudessa pelkästään Lyyran rakenteisiin upotetusta teräksestä syntyi enemmän päästöjä kuin koko Grand Hansa -korjaushankkeen materiaaleista yhteensä.
Kannustimia purkavan uudisrakentamisen suitsimiseksi on vielä heikonlaisesti. Esimerkiksi Suomessa käytössä oleva energiatodistus ei ota huomioon rakennusten todellista energiankulutusta, vaan perustuu teoreettisiin laskelmiin ja suosii näin automaattisesti uudisrakennuksia. Suomi on itse asiassa koko EU:n ahkerimpia rakennusten purkajia, ja samalla unionin heikoin purkumateriaalien hyödyntäjä.
Voiko tälle sitten tehdä jotain? Vähennämme Ylvassa kiinteistöjemme elinkaaripäästöjä ostamalla niiden käyttöön vain päästöttömästi tuotettua energiaa. Lyyrassa onnistuimme leikkaamaan rakentamisen aikaisia päästöjä 16 prosentilla. Se ei vielä riitä: alalle on saatava lisää kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja etenkin ilmastoa ja luontoa kuluttavien betonin ja teräksen tuotantoon. Rakennushankkeiden, myös Lyyran, läpimenoaika päätöksestä luovutukseen mitataan yleensä vuosissa. Samalla myös mahdollisuudet toteuttaa vastuullisuutta ehtivät kehittyä. Sitoudumme kirittämään toimintaamme myös hankkeiden aikana sekä kysymään toimittajiltamme vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ja käyttämään niitä aina kun mahdollista.
6. Vastustamme Venäjän hyökkäyssotaa – ja teemme samalla turskaa ilmastolle
Lopetimme alaskanseitistä valmistettujen tuotteiden tarjoamisen ravintoloissamme 2023, kun selvisi, että lajin kalastus on kytköksissä hyökkäyssotaa käyvään Venäjään. Vaihdoimme seitin turskaan, minkä seurauksena hiilijalanjälkemme kasvoi. Suo siellä, vetelä täällä.
Monet vastuullisuuspyrkimykset ovat keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi maalämpökaivot tuottavat puhdasta energiaa, mutta samalla niiden rakentamisella on vaikutuksia maaperään ja pohjavesiin. Ilmastonäkökulmasta tomaatinviljely Suomessa ei ole erityisen kestävää, mutta sosiaalisen vastuullisuuden kannalta Espanjan auringon alla kasvanut paperittomien työntekijöiden poimima tomaatti on sekin huono vaihtoehto.
Kädet pystyyn? Tieto lisää tuskaa – mutta auttaa lopulta tekemään parempia valintoja. Olemme vuoden 2022 helmikuun jälkeen poistaneet ja korvanneet valikoimastamme yli 30 tuotemerkkiä, jotka ovat peräisin Venäjältä tai joiden omistajayritykset käyvät yhä kauppaa Venäjän kanssa. Kun saamme lisää tietoa toimintamme vaikutuksista, pystymme tekemään tietoisia valintoja – ja vaatimaan alihankkijoiltamme vastuullisempia toimintatapoja.
7.Mitä paremman tuloksen teemme, sitä enemmän päästelemme.
Parempi tulos merkitsee lähes automaattisesti enemmän pahaa ympäristölle. Mitä enemmän rakennuksia portfoliossamme on, sitä enemmän ne tarvitsevat energiaa. Mitä enemmän lounaita myymme ravintoloissamme, sitä enemmän niiden valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet kuormittavat luontoa eri puolilla maailmaa.
Onko ainoa ratkaisu lappu luukulle? Tuskin. Tärkeimmät palvelumme ruoka ja suoja ovat ihmisten perustarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Sitoudumme tuottamaan ne niin vastuullisesti kuin mahdollista. Absoluuttisen päästövähennyksen lisäksi mittaamme liiketoimintamme hiili-intensiteettiä. Se kuvaa hiilijalanjäljen ja liiketoiminnan kehityksen välistä suhdetta, eli sitä, paljonko päästöjä yhden euron tienaaminen käytännössä ”vaatii”. Kun hiili-intensiteetti pysyy laskevalla käyrällä, olemme oikealla tiellä. Jotta pystymme oikeuttamaan toimintamme, meidän on lisäksi oltava kilpailijoitamme edellä. Jos joku toinen pystyy tuottamaan saman palvelun vastuullisemmin, on meidän korjattava kurssia ja kirittävä ohi.
