Ylva selvitti luontovaikutuksensa
9.10.2024
Olemme yksilöinä ja yhteisöinä täysin riippuvaisia luonnosta. Vaikka yhteiset kansainväliset luontojalanjäljen mittarit ovat vielä toistaiseksi vasta kehitteillä, on yritysten jo nyt toimittava luontokadon pysäyttämiseksi.
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) arvioi, että luonnon monimuotoisuuden romahtaminen eli luontokato johtuu ennen kaikkea viidestä seikasta: ilmastonmuutoksesta, muutoksista maan ja merien käytössä, luonnonvarojen ylikulutuksesta, saasteista sekä vieraslajeista.
Ilmastonmuutos on vain osa kompleksista ongelmaa, ja siksi katsetta täytyy suunnata laajemmalle. Suurin vaikutus luontokatoon on maankäytöllä. Globaalisti maankäytön muutoksista ovat arvatenkin suurimmassa vastuussa ruoantuotanto sekä rakentaminen.
Ylvassa on pitkäjänteisesti etsitty keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi, mutta emme voi tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta, jos luonnon monimotoisuus jatkaa heikentymistään. Siksi on aika ottaa myös muut ihmistoiminnan aiheuttamat vaikutukset huomioon.
Kyse ei ole vain hyvästä tahdosta pelastaa maailma, vaan yritysten tulisi ymmärtää, että liiketoiminnan edellytykset tulevat luonnosta.
Ravintoloiden lounaslista lyhenee, jos viljelyolosuhteet ympäri maailmaa kaventuvat. Ylva kuluttaa luonnonvaroja, ruoan alkutuotannossa syntyy rehevöittäviä päästöjä vesistöön, rakennusmateriaaleja louhitaan kallioperästä ja puita kaadetaan pakkausmateriaalien raaka-aineeksi.
Olemme siis täysin riippuvaisia siitä, mitä luonto meille tarjoaa. Haastavampi kysymys onkin selvittää, miten ja missä aiheutamme suurimmat vaikutukset ja voitaisiinko niitä estää.
Siksi lähdimme Ylvassa tekemään salapoliisityötä raaka-aineiden alkulähteille ja selvittämään, mikä on vaikutuksemme luontoon Helsingin kaupunkiympäristön ulkopuolella.
Näin selvitystyö tehtiin
Aloitimme keräämällä tiedon kahden rakennushankkeemme Lyyran ja Grand Hansan materiaaleista sekä ravintoloiden yhden vuoden aikana tehdyistä raaka-ainehankinnoista. Koska tietomäärä on massiivinen, sitä rajattiin suurimpiin ja luonnon kannalta haitallisimpiin kategorioihin.
- Kiinteistöissä arviointiin sisällytettiin:
- Grand Hansan osalta 362 materiaaliriviä
- Lyyran osalta 210 materiaaliriviä
- Ravintoloiden hankinnoista arvioitiin 213 riviä
Tietojen keräämistä varten haastattelimme monia tavarantoimittajia. Vaikka saamiemme tietojen laajuus ja yksityiskohtaisuus vaihteli, saimme kerättyä oleellista tietoa materiaalien alkuperistä ja toimitusketjujen laajuudesta.
Vuoden aikana ravintoloihimme toimitetut maitopurkit sisältävät todennäköisesti raakamaitoa lähes 3 000 tilalta ympäri Suomea, teräksen globaaleista markkinoista puhumattakaan. Emme siis päässeet useassakaan kohtaa maaliin saakka, vaan jouduimme tyytymään maatasoiseen tietoon.
Raaka-aineiden valmistajilta saimme tietoa alkuperämaista ja todennäköisistä alueista, esimerkiksi betonin osalta aina kiviaineksen maanottopaikkoihin saakka.
Ylvan luontovaikutukset
Ravintolat
Suurimmat vaikutuksemme ovat Suomen rajojen sisällä, ja 94 prosenttia ruoan raaka-aineista tulee Euroopasta. Jäljelle jäävä 6 prosenttia on silti luontovaikutuksiltaan yllättävän tärkeä. Ostamme kahvia, hedelmiä, pähkinöitä ja mausteita alueilta, jossa biodiversiteetin heikentymien on kriittisempää kuin pohjolassa.
Kun puhumme lounasravintoloista, keskitymme usein ruokaan ja sen raaka-aineisiin. Vaikutusten läpivalaisu osoitti, että niin ikävää kuin sen myöntäminen meille suomalaisille onkaan, aiheuttaa kahvi merkittävää haittaa niin vesistöjen rehevöitymisen, maankäytön kuin paikallisen veden saatavuuden ja lajikadon muodossa.
Kahvia viljellään biodiversiteetti-hotspoteissa trooppisilla alueilla, missä pienikin haitta luonnossa vaikuttaa moninkertaiseen määrään kasvi- ja eläinlajeja verrattuna pohjolaan.
Vähintä mitä voimme tehdä on pitää huolta siitä, että ostamamme kahvi on sekä luomua että Reilu kauppa -sertifioitua. Standardit pyrkivät estämään metsäkatoa, rajoittavat lannoitteiden käyttöä ja varmistavat ihmisille ja luonnolle parempia viljelytapoja.
Vaikka luontovaikutusten mittarit ovat toisinaan ristiriidassa keskenään, olemme oikeilla jäljillä siinä, että kasvipohjainen ruoka antaa mahdollisuuksia pienentää vaikutuksiamme luontoon. Eläintuotannossa luontokatoa aiheuttavat vaikutukset kertautuvat, kun viljelymaata ja lannoitteita tarvitaan rehun viljelyyn moninkertaisesti yhtä lihakiloa kohden.
Suurin maankäytön jalanjälki ravintoloidemme hankinnoissa on syntynyt maitotuotteiden ja lihan arvoketjussa. Vaikutuksemme olisi huomattavasti suurempi, jos emme olisi helmikuusta 2020 alkaen luopuneet naudanlihan käytöstä.
Rakennushankkeet
Suomessa on maailman mittaluokassa tiukat kriteerit sille, miten paikallisia ympäristövaikutuksia arvioidaan rakennushankkeiden alkaessa. Ylvan tilaamissa rakennushankkeissa rakentaminen tapahtui jo valmiiksi rakennetulla alueella, eikä luonnontilaista maata muutettu lainkaan rakennusten tieltä. Siitä huolimatta rakentaminen vaati merkittävästi maapinta-alaa ja kulutti luonnonvaroja rakennusmateriaalien raaka-aineiden kautta muualla Suomessa sekä Suomen rajojen ulkopuolella.
Rakennusmateriaaleista betoni- ja puumateriaalien tuottaminen on vaatinut suurimman maapinta-alan. Esimerkiksi korjausrakennushanke Grand Hansassa rakennuksen nettoala on 17 745 m2, mutta materiaalien hankinta on vaatinut vielä 7 600 m2 (42 prosenttia rakennuksen pinta-alasta) maata muualta. Tämä koostuu suurimmaksi osaksi puuraaka-aineen tuottamiseksi tarvittavan metsän pinta-alasta sekä betonin raaka-aineena olevan kiviaineksen ottopaikkojen pinta-alasta.
Rakennusmateriaalit ovat vaatineet maapinta-alaa pääasiassa Suomesta, mutta luontokatoa on aiheutettu etenkin Grand Hansan upeita graniittilaattoja louhittaessa. Italiasta, Intiasta ja Brasilista louhittu graniitti kiihdyttää luontokatoa, koska biodiversiteetiltään rikkailla alueilla louhinta uhkaa useamman lajin elinympäristöä.
Materiaalien luontovaikutusten arvioinnin loppupäätelmä oli samansuuntainen hiilijalanjälkilaskennan ja intuition kanssa: materiaali-intensiivisempi uudisrakentaminen aiheuttaa enemmän haittaa luonnolle. Luonnon näkökulmasta rakennusten korjaaminen ja erityisesti kierrätysmateriaalien käyttö vähentää luontokatoa kiihdyttäviä vaikutuksia muualla.
Muiden tulosten kohdalla luontokadon useat osatekijät tekevät suoraviivaisista johtopäätöksistä haastavia.
Luontovaikutusten arviointi vaatii moniulotteista tarkastelua
Esimerkiksi puu on uusiutuvana materiaalina hiilijalanjäljeltään paras vaihtoehto, mutta sen vaikutukset maankäyttöön ovat suuremmat kuin muilla materiaaleilla. Uudet, monilasiset ikkunat voivat olla 10 kertaa vanhoja ikkunoita energiatehokkaampia ja säästää myöhemmin energiankulutuksessa, mutta rakennusmateriaalien massaan suhteutettuna ikkunat aiheuttavat kaivannaismateriaalien ja pinnoitteiden takia eniten saasteita makeaan veteen. Luontovaikutusten arviointi vaatii siis moniulotteista tarkastelua.
Vesi
Suuri osa raaka-aineistamme on suomalaisia ja vesijalanjäljeltään pieniä.
Vain 1 prosentti ravintoloiden raaka-aineista tulee alueita, joiden World Resource Institute on luokitellut olevan erittäin alttiita vesistressille. Vesistressi viittaa tilanteeseen, jossa veden kysyntä ylittää käytettävissä olevat uusiutuvat vesivarat tietyllä alueella. Se syntyy, kun vettä käytetään nopeammin kuin sitä luonnollisesti uusiutuu, mikä johtaa veden saatavuuden vähenemiseen. Globaalissa mittakaavassa vesistressi uhkaa erityisesti kuivia ja tiheään asuttuja alueita, ja väestönkasvu uhkaa pahentaa tilannetta entisestää.
Vedensaatavuus on kriittistä niin ihmisten kuin luonnon hyvinvoinnin kannalta. Kun vesikriittiset alueet on tunnistettu, pyrimme ohjaamaan hankintojamme alueille, joilla vettä on saatavilla. Se ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä kaikki eurooppalainen riisi tulee alueelta, joka kärsii ainakin ajoittain kuivuudesta. Vesijalanjälkemme pienentämiseksi olemme korvanneet osan riisistä suomalaisella kauralla.
Itämeri
Itämeren rehevöityminen on herättänyt huolta Helsingissä ja noussut puheenaiheeksi Ylvassakin. Ei ole kuitenkaan ollut lainkaan selvää, mikä Ylvan vaikutus pienenä paikallisena toimijana on, sillä toimialoillamme ei ole suoria vaikutuksia Itämereen. Hankintojemme rehevöittävien päästöjen selvittäminen on kuitenkin kirkastanut meille, mihin meidän on syytä keskittyä.
Ravintoloissa suurimmat rehevöittävät vaikutuksemme aiheutuvat suomalaisesta maitotuotteiden, siipikarjan ja sianlihan alkutuotannosta. Eläinmaatalous vaikuttaa erityisen rehevöittävästi Itämereen ja on Suomessa keskittynyt Itämeren valuma-alueelle. UniCafeiden rehevöittävistä päästöistä 63 prosenttia syntyy Itämeren valuma-alueella.
Rakennushankkeissa rehevöittäviä päästöjä on syntynyt eniten teräksen ja laattojen tuotannosta. Yli 40 prosenttia rakennusmateriaalien rehevöittämispotentiaalista tapahtuu Itämeren valuma-alueella. Vaikka teollisuuden aiheuttama rehevöityminen on vähentynyt huomattavasti, ja rehevöittävät päästöt ovat paremmin hallittavissa kuin maataloudessa, on silti tosiasia, että rakentaminen kuormittaa vesistöjä myös materiaalien tuotannon kautta.
Voimme siis minimoida omat Itämerta kuormittavat vaikutuksemme jatkamalla töitä kasvipohjaisen ruoan osuuden kasvattamiseksi sekä käyttämällä vähemmän neitseellisiä materiaaleja rakentamiseen esimerkiksi korjaamalla tai hyödyntämällä purkumateriaaleja nykyistä enemmän.
Mitä opimme?
Selvitystyö opetti, että edelläkävijyys vaatii tietyn epävarmuuden sietämistä, sillä valmiita vastauksia ei ole saatavilla.
Tavarantoimittajien yhteistyön avulla pääsimme kuitenkin pitkälle. Pohjatyö antaa meille mahdollisuuksia jatkaa, kun tiedon saatavuus paranee. Avoin yhteistyö onkin avain arvoketjun vaikutusten selvittämiseen, ja kannustamme esimerkillämme muitakin tarttumaan yhteiseen haasteeseen.
Yritysten on otettava ensimmäiset askeleet ja tunnistettava omat vaikutuksensa luontoon. Seuraavana askeleena on tavoitteiden asettaminen ja vaikutusten vähentäminen.
Lisätietoa:
Eelis Rytkönen
Chief Impact Leader
+358 40 550 2477
eelis.rytkonen@ylva.fi
