Blogi: Vaadimme hankintaketjulta läpinäkyvyyttä luontotavoitteiden asettamiseksi
21.5.2024
Ylva osallistui syksyllä 2023 ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa UN Global Compactin Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -pilottiohjelmaan. Chief Impact Leader Eelis Rytkönen kertoo, millaisiin haasteisiin tavoitteiden asettamisessa törmäsimme – ja miten selätimme ne.
Luonnosta kolmasosa on katoamassa vuoteen 2050 mennessä, jos emme muuta ihmiskunnan toimien suuntaa. Siksi halusimme ymmärtää, miten nykyinen liiketoimintamme vaikuttaa paitsi ilmastoon, myös luontoon.
Hakeuduimme keväällä 2023 UN Global Compact Network Suomen Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -ohjelmaan, jossa opimme sparraten muiden yritysten kanssa asettamaan luontotavoitteita. Pilotti toimi jatkumona Science-Based Targets initiativen (SBTi) Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet -ohjelmalle.
Siinä missä ilmastovaikutukset ovat globaaleja (kaikki päästöt kertyvät yhteiseen ilmakehään ja leviävät ympäri maapalloa), luontovaikutukset ovat paikallisia. Ne kohdistuvat muun muassa maaperään, meriin ja makeaan veteen sekä biodiversiteettiin. Ylvan oma toiminta on äärimmäisen paikallista. Suorat vaikutuksemme luontoon eivät ole kovinkaan mittavat, koska toimimme rakennetussa ympäristössä kaupunkialueella. Vaikka positiivisia luontovaikutuksia kaupungeissa voidaan lisätä, suurimmat negatiiviset luontovaikutuksemme ovat silti hankintaketjujen toisessa päässä – siellä mistä ravintola-annostemme ja kiinteistöjemme raaka-aineet ovat peräisin. Luontotavoitteiden asettamisen ensimmäinen askel olikin selvittää näiden välillisten vaikutusten suuruus. Tässä työssä olemme pitkälti riippuvaisia kumppaneidemme ja tavarantoimittajiemme asenteesta ja datasta.
Koska toimimme kahdella hyvin erilaisella liiketoiminta-alueella, ja koska organisaatiomme on verraten pieni, tuntui hankintaketjujemme avaaminen alkuun massiiviselta työltä. Aiemmin ilmastotavoitteiden asettamiseksi tekemämme taustatyö oli kuitenkin opettanut, että työhön on helpompi tarttua, kun suuri ongelma rajataan pieniksi kokonaisuuksiksi. Ensin lähdimmekin selvittämään, mitkä materiaalit ja raaka-aineet muodostavat hankinnoistamme merkittävimmän osan ja ovat lisäksi luonnon näkökulmasta kaikkein riskialtteimpia.
Rakentamisen ja kiinteistöjen liiketoiminnoista otimme tarkasteluun Grand Hansa -hotellihankkeen. Hankkeen määräluettelon 1 600 riviä paljastivat 8 isointa materiaalierää, jotka täyttivät Science Based Targets Networkin (SBTN) kehittämän arvoketjuanalyysin vaatimuksen 67 prosentin laajuudesta, ja sisälsivät 7 High Impact Commodity (HICL) -listan luontovaikutuksiltaan riskialtteinta materiaalia.
Ravintolapuolella yli 3 000 tuoteriviä ja 650 reseptiä pitivät sisällään 28 tuotetta, jotka täyttivät arvoketjuanalyysin vaatimuksen 67 prosentin laajuudesta ja sisälsivät 13 HICL-listan riskialtteinta raaka-ainetta.
Otimme yhteyttä tavarantoimittajiin, joilta tunnistetut raaka-aineet tulivat, ja aloimme selvittää tuotteiden alkuperiä yhdessä heidän kanssaan. Liiketoimintojemme hyödyntämät raaka-aineet ovat kaikkea raastepöydän antimista teräkseen ja betoniin, mutta selvitystyössä pätevät silti samat periaatteet. Valmiudet ja vastaukset toimittajilta vaihtelivat yllättävän paljon. Toiset olivat vastikään asettaneet itselleen omat luontotavoitteet, toisilla ei työ ollut vielä alkanutkaan. Kuvaavaa on, että yksi hyödyntämistämme raaka-aineista on kotoisin yli 3 000:lta eri alkuperäsijainnilta.
Tietojen kerääminen on käynnissä, ja vie paljon aikaa. Jo tässä vaiheessa olemme kuitenkin oppineet, että vaikutuksemme luontoon ovat laajat, ja vastuumme sitä vaalivana tilaajana on merkittävä. Edelleen luontotavoitteiden asettaminen edellyttää, että meillä on hallussamme ostoihin liittyvää dataa ja hyvä keskusteluyhteys tavarantoimittajiemme kanssa. Tilaajana voimme vaikuttaa luonnon tilaan jo vaatimalla tavarantoimittajiltamme nykyistä tarkempaa raportointia raaka-aineiden alkuperästä. Näin voimme yhdessä kehittää omaa, kumppaneidemme ja koko alan liiketoimintaa eteenpäin.
Olemme nyt prosessin vaiheessa, jossa yhä selvitämme nykyisiä vaikutuksiamme. Se luo pohjan luontotavoitteiden asettamiselle, minkä myötä alamme seurata vaikutuksiamme maaperään, valtameriin sekä makeaan veteen. Näin kykenemme tekemään entistä tiedeperustaisempia päätöksiä ja suuntaamaan liiketoimintaamme ympäristöystävällisempään suuntaan. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten toimimme päätöksentekotilanteissa, joissa rahallisen, sosiaalisen ja ilmastollisen näkökulman lisäksi tulee puntaroida päätösten vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen. Olemme jo oppineet, että toisinaan nämä tärkeät näkökulmat ovat keskenään ristiriidassa.
Eelis Rytkönen
Chief Impact Leader
PS: Kurkkaa myös tuore vastuuttomuusraporttimme, jossa kerromme lisää vastuullisemman liiketoiminnan edistämisen haasteista ja siitä, miten olemme lähteneet niitä ratkomaan!
