Ylva vastuuttomuusraportti 2024

Mistä Ylvan vastuullisuustyö jäi kiinni housut kintuissa vuonna 2024?

Viime vuonna julkaistu Vastuuttomuusraporttimme kohahdutti vastuullisuusskeneä sekä Suomessa että ulkomailla. Raportissa kerroimme, mikä kestävyyspyrkimyksissämme kusi vuonna 2023. Olemme tyrehdyttäneet vuotokohtia vuoden päivät kädet ureassa – ja nyt on välitilinpäätöksen aika

Vastuuttomuusraportissamme 2024 pohdimme taas, miten meni noin omasta mielestä. Kaivoimme pakista lisäksi korjaussarjan pallon pelastamiseksi aikana, jolloin maailmanpolitiikka raippaa yhteistä planeettaamme ja EU-komission Omnibussi uhkaa jättää tunnollisimmat pysäkille.

Tieto lisää vaikutuksia. Vastuuttomuuden välitilinpäätös ja korjaussarja vuosimallia 2024, olkaa hyvä.

1. Kasvatimme kulutusta – suuntaamme uudistavalle polulle.

Mitä pitikään saada vuodessa aikaiseksi? Lupasimme rehellistää hiilineutraaliustavoitteemme sekä pitää hiili-intensiteettimme laskevalla käyrällä.

Onnistuiko?

Teemme liiketoimintaa rakentamalla, korjaamalla ja vuokraamalla tiloja sekä valmistamalla ja myymällä ruokaa. Toiminnastamme koituu siis väistämättä hiilipäästöjä – emmekä voi luvata saavuttavamme hiilineutraaliutta. Sen sijaan sitoudumme minimoimaan luonnolle aiheuttamamme haitan. Seuraamme toimintamme vaikutuksia mittaamalla hiilipäästöjä ja -intensiteettiä sekä luontojalanjälkeä. Sisällytämme myös vuosittain budjettiimme osuuden, jonka investoimme luonto- ja ilmastotekoihin. Vuonna 2024 hiili-intensiteettimme eli tuottamiemme päästöjen suhde liikevaihtoon laski. Lisäksi lahjoitimme 3 000 euroa John Nurmisen säätiölle Itämeren tilan parantamiseksi.

...ei ihan! Edellisvuoteen verrattuna rakensimme enemmän, kulutimme enemmän energiaa, ostimme enemmän raaka-aineita, valmistimme enemmän safkaa – ja yllätys yllätys: myös ympäristövaikutuksia syntyi enemmän. Tuotimme vuonna 2024 yli 6 000 tn CO2e päästöjä, mikä vastaa arviolta yli miljoonan euron kustannusta yhteiskunnalle. Vastuunkantobudjettimme on toisin sanoen kärpäsen kakka aiheuttamaamme haittaan nähden. Myös lahjoituksemme kohdetta voi kritisoida, koska sen tuottama ympäristöhyöty ei ole tieteellisesti osoitettavissa.

Voiko kasvua tavoitella kestävästi? Näin uskomme. Sitouduimme vuonna 2024 työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön vetämään Kiertotalouden Green Dealiin. Siinä asetamme tavoitteet kiinteistöjen käyttöasteiden parantamiselle, rakentamisen materiaalipäästöjen puolittamiselle, kasvipohjaisen ruoan lisäämiselle sekä luontohaitan vähentämiselle vuoteen 2035 mennessä. Budjetoimme jatkossa vähintään prosentin liiketoimintakohtaisista tuloksista luontotyöhön. Tavoitteena on kasvattaa osuutta vuosi vuodelta siten, että ympäristöinvestoinnit kuittaavat aiheutetun haitan 2030-luvulla. Hyvin suunniteltu on toki vielä puoliksi tekemättä.

2. Imimme vettä Italiasta ja lahtasimme lajistoa Intiassa – jatkossa hankimme fiksummin

Lupasimme selvittää luontovaikutuksemme ja asettaa tavoitteet niiden vähentämiseksi.

Great success!

Laskimme vuoden 2024 aikana kiinteistö- sekä ravintolaliiketoimintamme aiheuttaman luontohaitan. Sovelsimme laskennassa Science-based Targets for Nature -viitekehystä, joka valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2025 aikana. Teimme kiehtovia havaintoja luontovaikutuksistamme. Vaikka raaka-aineet virtaavat meille viideltä mantereelta, yli 60 prosenttia niiden rehevöittämispotentiaalista sijaitsee Itämeren valuma-alueella. Riskiraaka-aineita on joukossa myös kaukaa tulevissa raaka-ainekategorioissa kuten kahvissa, pähkinöissä, hedelmissä ja graniitissa. Esimerkiksi Grand Hansan työmaalla käytetyt Intiasta louhitut graniittilaatat aiheuttivat arviolta enemmän luontokatoa kuin Lyyra-korttelin hotelli- ja asuntorakennusten teräspilarit yhteensä.

Hanskat tiskiin siis? Ei vaan käteen. Luontovaikutukset ohjaavat jatkossa hankintojamme hiilijalanjäljen rinnalla. Esimerkkinä vaihdamme ravintoloissamme tarjottavan italialaisen riisin vaiheittain kotimaiseen kauraan. Päätös säästää vuodessa yli 100 tn CO2e, mikä vastaa noin 5 prosenttia UniCafeiden päästöistä. Lisäksi se ohjaa hankintojamme kotimaahan, jossa vettä riittää enemmän kuin kuivuuden piiskaamassa Italiassa. Bonuksena kaura on riisiä edullisempi raaka-aine.

3. Rakensimme päästömuurin – korjaussarja kiertotaloudesta?

Lupasimme kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa kohti ympäristöystävällisempiä käytäntöjä näyttämällä esimerkkiä omissa hankkeissamme.

Job done!

Onnistuimme saattamaan alan kestävyyskäytänteitä kirittävät Lyyra- ja Grand Hansa-hankkeemme loppuun ja vähentämään rakennusaikaisia päästöjä yli 10 prosentilla. Kulutamme valmiissa kohteissa täysin päästötöntä energiaa, ja koko Ylvan kiinteistökannan neliökohtainen energiankulutus jopa pieneni muutaman prosentin. Molemmat kohteet saivat valmistuttuaan LEED Platinum -sertifikaatin.

Mutta hetkinen! Vaikka pidimme kynsin hampain arvoistamme ja kestävyyspyrkimyksistämme kiinni, rakentaminen aiheutti silti suurimman päästökuormamme. Koko kiinteistökantamme kuluttaa noin 7 prosenttia enemmän energiaa Lyyran ja Grand Hansan valmistuttua.

Korjataan suuntaa. Vuonna 2025 vuotuiset päästömme tipahtavat noin kolmannekseen rakentamisen volyymin vähentyessä. Uudistavan liiketoiminnan tavoittelu jatkuu. Jotta onnistumme Kiertotalouden Green Dealin tavoitteissa, meidän on kasvatettava kiinteistöjemme käyttöasteita, korjattava enemmän, vaadittava vähäpäästöisiä tuotteita ja aiheutettava mahdollisimman vähän haittaa luonnolle. Rakennusten keskimääräistä purkuikää tulee pidentää ja energiatehokkuutta parantaa tuplasti nykyvauhtia nopeammin, jotta rakennusala menestyisi maapallon resurssien puitteissa. Toimistotilojen vajaakäyttöasteiden kasvu pääkaupunkiseudulla pitää taittaa laskuun.

4. Luovuimme vegaanialennuksesta – haukkaamme nautaa suuremman päästöpotin

Lupasimme laskea hiilijalanjälkemme entistä tarkemmin, ja – niin no – laskea sitä parhaan kykymme mukaan. Ravintoloissamme tärkein keino päästöjen vähentämiseksi on ollut kasvipohjaisten annosten myynnin kasvattaminen. Onnistuimmeko?

Joo ja ei.

Laskimme Carbonlinkin kanssa päästömme suoraan ostolaskuistamme saatavasta datasta. Tuloksena löysimme lisää päästöjä: raportoitavien Scope 3 -päästöjen määrä kasvoi jopa 50 prosentilla. Onnistuimme ravintolaliiketoiminnassamme kasvattamaan kasvipohjaisten annosten myyntiä lähes 47 prosenttiin (2023: 45 prosenttia). Samalla päästöiltään suurimpien lounasvaihtoehtojen (meksikolainen uunimakkara, lihapullat, kalapuikot) osuus myydyistä annoksista kasvoi sekin, jolloin keskimääräisen myydyn lounaan päästö pysyi edellisvuoden tasolla (noin 0,64 kg CO2e / lounasannos). Myimme yli 150 000 ravintola-annosta edellisvuotta enemmän, mikä kasvatti lounasmyynnin päästöjämme noin 16 prosenttia.

No mikä sitten maksaa? Jotta saamme tiputettua keskimääräisen lounasannoksen päästöt ilmastokestävälle tasolle (0,5 kg CO2e / annos), on meidän houkuteltava sekasyöjätkin fleksaamaan. Kasvipohjaisista annoksista on siis tehtävä vielä entistäkin houkuttelevampia ja laadukkaampia. Siksi luovuimme alkuvuonna 2025 tehottomaksi todetusta ja kalliista kasvipohjaisten annosten 10 sentin hintakannusteesta, ja sijoitamme säästetyt varat laadukkaamman kasviproteiinin ostamiseen ja reseptiikan kehittämiseen.

Ilmastokestävän tason saavuttaminen vähentäisi UniCafen lounaiden vuotuista päästöpottia noin 20 prosenttia, eli 280 tn CO2e. Vertailun vuoksi naudanlihan poisto reseptiikasta vuonna 2020 vähensi UniCafen päästöjä noin 11 prosenttia, eli 240 tn CO2e.

5. Kitkemme liian hitaasti sosiaalisia riskejä – vaadimme reiluutta siirtymään

Lupasimme selvittää sosiaalisesti suurimmat riskit omassa toiminnassamme ja hankintaketjuissamme.

Kyllä vain!

Pyysimme suurimmilta tavarantoimittajiltamme selvityksen toimitusketjujen vastuullisuudesta tunnistamiemme riskiraaka-aineiden osalta. Sitouduimme edelleen olemaan ostamatta tuotteita, joilla on kytköksiä hyökkäyssotaa Ukrainassa jatkavaan Venäjään. Selvitimme omistajamme pyynnöstä myös toimintamme yhteyksiä Israeliin.

Onko kuitenkin syvemmälle peiliin katsomisen paikka? Meillä ei edelleenkään ole näkymää pitkien hankintaketjujen päähän, ainoastaan toimittajiemme kuittaus sitoutumisesta Ylvan Code of conductiin. Reilun vihreän siirtymän varmistaminen koko hankintaketjussa on vaikeaa: puhdasta energiaa tuottavat tuulipuistot uhkaavat saamelaisten poronhoitajien elinkeinoa, ja Kiinassa tuotettuihin aurinkopaneeleihin liittyy pakkotyön riski.

Kädet ylös? Ei vaan saveen. Syvennymme ihmisoikeusriskeihin arvoketjuissamme UN Global Compactin Business and Human rights -koulutusohjelman myötä. Tavoitteena on luoda toimintasuunnitelma merkittävimpien sosiaalisten riskien systemaattisempaan hallintaan.

Tyhjenikö vastuullisuuspajatso näillä puhein?

No ei. Opimme ja tunnistamme jatkuvasti uusia näkökulmia ajassa elävään vastuullisuuteen. Tämä raportti keskittyy Ylvan liiketoiminnan kannalta niistä merkittävimpiin. Kipukohtien avoin ruotiminen on kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa koko ajan tärkeämpää.

Piditkö raportistamme? Pilasiko se päiväsi? Oletko jostain eri mieltä? Kerro siitä meille mailitse tai vaikkapa anonyymin ilmoituskanavamme kautta, niin jutellaan! Kiitos käynnistä, ja tervetuloa uudelleen.